Mitä on Joloksen Erä tänään?
Seuralle vuokrattu pinta-ala on nykyään noin 12000 ha. Seuran toiminta alue on Säävälästä Mannilaan, siitä Kuusamontien vartta Arkalaan ja Joloskylä. Rajanaapureina ovat pohjoispuolella Somerovaaran Erä ja Upseerien Metsästysyhdistys Rajalasta Säippäsuolle. Idässä naapureina ovat Säippäsuolta Rinteelle Kallion Erä ja Säävälästä Juuvan Haarajärvelle Ylikiimingin Metsästysseura. Juuvalta Mäkisuolle naapurina on Kiimingin Erämiehet ja taas lännessä naapurina on Kellon Metsästysseura.
Seuran yleisiä kokouksia on yleensä kaksi. Maaliskuun vuosikokouksessa käydään läpi seuran sääntöjen määräämät vuosikokousasiat, joita ovat mm. edellisen vuoden tulojen ja menojen hyväksyminen, toimihenkilöille ja elimille vastuuvapauden hyväksyminen sekä alkaneen vuoden tulo- ja menoarvio sekä toimintasuunnitelma muutama asia mainitakseni. Kesäkokous pidetään yleensä elokuun alkupuolella, jossa mm. päätetään tulevan syksyn metsästysasioista. Johtokunnan tärkeimpiä tehtäviä on viedä yleisten kokousten päätökset käytännön toimiksi ja valvoa niiden toteutumista sekä valmistella asioita yleiselle kokoukselle.
Seuran puheenjohtajana ja johtokunnan puheenjohtajana toimii Leskelä Jouko ja sihteerinä Perätalo Petri
Johtokuntaan kuuluvat lisäksi Leskelä Martti, Utriainen Kari, Leskelä Pentti, Karjalainen Ahti, Leskelä Mikko, Pulkkinen Eemil, Jurvakainen Heikki ja Pohjola Juha-Matti.
Jaostoista voisi mainita hirvijaoston, jonka kokoonpano muodostaa johtokunta vahvistettuna seurueiden metsästyksenjohtajalla. Riistahoitojaoston tehtävää hoitaa myös osaksi johtokunta ja muutama seuran aktiivi.
Jäsen määrä on noin 270. Niin kuin monessa metsästysseurassa tänään myös Joloksen Erässä jäsenistön keski-ikä nousee. Yksi tulevaisuuden haasteita tulee olemaan miten metsästysharrastuksen pariin saataisiin enemmän nuori sekä tyttöjä että poikia. Nuoren, joka tänään aikoo metsästysharrastuksen pariin, niin tie on alussa aika mutkainen. Metsästystutkinnon suorittaminen on vielä suhteellisen vaivatonta, mutta sitten kun alat hankkimaan lupaa aseen hankkimiseen ja hallussapitoon niin sitten tuleekin jo mutkia matkaan. Ensinnäkin omaa asetta et voi saada ennen kuin täytät 18 vuotta. Kantolupaa varten joudut hakemaan johonkin aseeseen rinnakkaislupaa vanhempien suostumuksella, perustelut pitää olla hyvät ja usein vaaditaan kuulumista jo johonkin metsästysseuraan. Sitten ovat testit ja vielä viranomaisen haastattelu, jonka jälkeen lupaviranomainen harkitsee luvan myöntämistä.
Aselain tiukentumiseen on kaikkien tiedossa olevat syyt. Nyt ajateltuna voi vielä tulla eteen tilanne, jolloin valtiovalta joutuu miettimään uusia keinoja riistanhoidollisiksi toimenpiteiksi, jos metsästäjä kunta on vaarassa pienentyä sille tasolle joka ei enää pysty huolehtimaan esim. hirvikannan hoidosta.
Paitsi että seuran jäsenet metsästää se myös hoitaa ja luo edellytyksiä riistan elinolojen parantamiseksi. Seuralla on eripuolilla kylää 5 kpl riistapeltoja sekä yli 30 nuolukiveä hirvien ja porojen suolanjanon tyydyttämiseen. Seuran jäsenet pyytävät vuosittain noin 80-100 minkkiä, kettua, näätää ja supikoiraa.
Pienpetojen pyynti on osaltaan vahvistanut metsäkanalintukantojen elpymisen, josta lintumiehet ovat olleet kiitollisia. Erikseen on mainittava seuran jäsenistä Mauno Siltakoski, joka on vannoutunut näädän pyytäjä jo vuosien takaa, talviset hiihtoretket ovat kestäneet aamusta iltapimeään, hänen näätäsaaliinsa on vuosittain ollut keskimäärin 10- 15 näätää.
Jo aikaisemmin tuli mainittua seuran alueella ainoana koko yhdistyksen alueella toimiva metsäkanalinnun arviointiin käytettävä riistakolmio. Kolmion sivut ovat n. kolme kilometriä pitkiä ja se kävellään aina heinäkuun lopulla vuosittain. Hirvikannan laskentaa suoritetaan aina jahtikauden lopulla jälkilaskentana ja uudelleen maaliskuun kirkkaina päivinä lentolaskentana.
Muusta toiminnasta voisi mainita elokuiset harjoitusammunnat hirvikiväärillä Horsmassa yhdessä Somerovaaran Erän kanssa. Myös alueita annetaan aina päivän tai kahden kestäviin erilaisiin koirien koulutustilaisuuksiin ja haukkukokeisiin. Kesäkuun alussa vuosittain seura on ollut järjestämässä vuosittaista uistelu cupin osakilpailua Jolosjärvellä yhdessä kalastuskunnan kanssa. Venekuntia on ollut noin 40 ja ylikin.
Noin 40 vuotta vanhaan metsätieverkon hoitoon seura on aina osallistunut resurssiensa mukaan.
Hirvimetsästys on edelleen seurassa keskeisellä sijalla. Vuosittain metsästykseen osallistuu n. 70 seuran jäsentä. Metsästys tapahtuu lähes kokonaisuudessa koirien avulla ja niitä onkin hirvimetsällä isäntien kanssa syksyisin jo yli kymmenen koiraa sekä lauantaisin että sunnuntaisin. Syksyiset hirvipeijaat kokoavat yhteisen keiton ääreen noin 200..250 maanomistajaa perheineen, kylällä asujaa sekä seuran jäsentä perheineen.
Hirvipeijaisissa olemme nytkin ja siinä samalla vietämme seuramme 60- vuotisjuhlia. Tässä yhteydessä seuran puolesta esitän teille arvoisat maanomistajat parhaimmat kiitoksen metsästäjien puolesta, kun olette antaneet maanne tämän jalon harrastuksen käyttöön.
Metsästysseura Joloksen Erä ry:lle onnentoivotukset 60 olemassa olon vuodesta ja jäsenistön toivomus pitää seura yhtenäisenä ja elinvoimaisena seuraavatkin 60 vuotta.